Olin edellisenä päivänä, perjantaina, laittanut kaikki varusteet valmiiksi ja kantanut ylätalliin, jotta ponin lastaaminen sekä kuntoon laitto veisi mahdollisimman vähän aikaa, sillä tiesin jo etukäteen, ettei aikaa olisi aamulla järin paljoa. Tallille saavuinkin valmentajan kyydillä vasta hieman ennen puoli yhdeksää. Pakkasin auton, jonka jälkeen kävin harjaamassa Kartsun vielä kertaalleen läpi ja loimittamalla sekä laittamalla ponin lastauskuntoon. Kartsu sai matkustaa Zilpaan Sirun kanssa, jotka tulivat kopassa yllättävän hyvin toimeen keskenään. Ajomatkaan kului noin 40 minuttia ja pian olimmekin jo perillä.
Heti aluksi kävin maksamassa lähtömaksut ja autoin Kiia laittamaan ponin kuntoon. Kartsun jätimme vielä koppaan, koska sitä ei kannattanut ottaa kävelemään yli tunniksi parkkipaikalle. Olin ensimmäisen luokan verrytelyajan verryttelyalueen päädyssä katsomassa, kun Kiia verryttely Sirun kanssa ja valmistautui omaan rataansa. Katsoin vielä Kiian suorituksenkin ennen kuin kävin ottamassa Kartsun kopista. Kartsu yllätti minut kisapaikalla positiivisesti, koska jätkä osasi käyttäytyä esimerkillisesti ja antoi varustaa itsensä ilman sen kummempia vastaväitteitä. Kymmenen pistettä ja papukaijamerkki jo pelkästään esimerkillisestä käytöksestä!
Otin muutamia ravipätkiä, joilla hain tasaisuutta edestä sekä takajalkoja enemmän alle. Otin aluksi raipankin käteen, jotta sain pohkeet kunnolla läpi. Ravissa tein myös muutamia avotaivutuksia, koska Kartsu oli kyljistään vielä hieman jäykkä. Laukat otin vasta 8. lähtevän ratsukon suorituksen aikana, joka osoittautui hyväksi päätökseksi, sillä Kartsun liikkeeseen tuli sopivaa energiaa tämän hieman innostuessa laukkapätkistä.
Pian olikin jo meidän vuoromme siirtyä kouluaitojen sisäpuolelle. Odotin itse, että Kartsu jännittyisi ja tulisi kuuroksi avuille, mutta toisin kävi. Kartsu taipui ja liikkui kivasti eteenpäin myös aitojen sisälle, eikä se jännittänyt läheskään niin paljoa kuin se jännittää esimerkiksi LuRan kentällä kilpailuissa. Ratsastin lähtölupaa odotellessa kentän kerran molempiin suuntiin ja varmistin, ettei missään ollut mitään Kartsun mielestä pelottavaa. Jätkä taisi kyllä ajatella, että radan oikeassa kulmassa oli jotain kummallista, kun sitä piti aluksi kyylätä.
Lähtömerkki saatiin ja ratsastin radalle. Tervehdys oli hieman hätiköity, mutta linja kuitenkin suora pysähdykseen asti. Pysähdyksessä Kartsu ei oikein malttanut odottaa, jonka takia linjan loppupäästä tuli hieman mutkitteleva. Ensimmäinen keskiympyrä oli kooltaan hyvä, eikä niin epäsymmetrinen kuin loput keskiympyröistä, joita radan aikana tehtiin. Noita pitää alkaa treenaamaan enemmän, jotta saataisiin symmetrisyyttäkin mukaan. Kartsu oli aavistuksen liian kiireinen, mutta kulki kuitenkin suhteellisen tasaisesti kuolaimella, josta olin todella tyytyväinen. Yleensä Kartsu on kouluradoilla vetänyt turpa viidentenä jalkana eteenpäin takaosa perässä raahaten. Täyskaarrot onnistui ihan hyvin, vaikka tasaisuutta olisi saanutkin olla enemmän.
Lävistäjillä askeleen pidennykset ravissa eivät sujuneet sitten ollenkaan. Kartsu lähti kipittämään alta, koska ratsastin itse liikaa eteenpäin enkä muistanut pitää kevennyksen tahtia tarpeeksi hitaana. Tasaisuuttakin olisi saanut löytyä lävistäjillä enemmän. Keskikäyntilävistäjä meni oikeastaan aika hyvin, vaikka sinne mahtuikin yksi pieni tahtirikko. Liike olisi saanut tulla vielä enemmän takaa eteen, mutta olin kuitenkin tyytyväinen Kartsun yrittämiseen tässä vaiheessa.
Ensimmäinen laukannosto tuli hyvin pisteessä ja laukka pyöri mallikkaasti eteenpäin. Laukassa Kartsu alkoi kuitenkin nojaamaan sisäpohjetta vasten, jonka takia ympyröistä tuli keskinkertaisia eikä poni mennyt ihan niin hyvin kulmiin kuin olisin halunnut. Laukka pysyi kuitenkin hyvin yllä ja lävistäjätkin onnistuivat. Kartsusta kuitenkin huomasi toisen laukannoston jälkeen, että se alkoi väsymään jo kaulasta. Kartsu kuitenkin pysyi kuolaimella ja piti itsensä ylhäällä vielä laukan ajan, mutta viimeinen ravipätkä olikin sitten jo pää ylhäällä eteenpäin ravaamista, joka ei kyllä haitannut minua yhtään, sillä takana oli kuitenkin onnistunut rata, johon olin itse todella tyytyväinen.
Tämä Helppo C:2 2000 on se sama ohjelma, jota me ollaan Kartsun kanssa ratsastettu muutamaan otteeseen LuRan kentällä huonolla menestyksellä. Nyt kuitenkin saatiin lauantain ohjelmasta 62,5% ja sijalle 6, eli oltiin ensimmäinen ei sijoittunut ratsukko. Näiden kilpailuiden merkeissä oli hienoa avata kilpailukausi ja innolla jään odottamaan jo seuraavia koulukilpailuita..
Kartsun selässä on kuitenkin taas jotain pientä häikkää, jonka takia menen nyt tämän viikon Ruubialla ja Kartsun liikutan ainakin huomenna maastakäsin. Syytä selän kipeytymiseen ei tiedetä, mutta toivottavasti syy löytyisi pian ja Kartsu voisi palata taas tuntikäyttöön. Mulla on alustavana suunnitelmana lähteä Zilpalle hyppäämään 13.2 70 cm ja 80 cm tai 50 cm ja 70 cm, mutta katsoo nyt ehtiikö tuo Kartsun selkä parantumaan siihen mennessä. Seuraavat koulukilpailut on näillä näkyminen 19.3 Zilpalla myös. Itse tykkäsin kyllä todella paljon Zilpan kilpailujärjestelyistä, kaikki oli todella hyvin hoidettu.
Kiitos vielä todella kivasta kilpailupäivästä Kiialle, Miljalle, Reettalle, Ennalle, Johannalle, meidän kuskeille ja valmentajalle! On se aina hienoa, kun niitä ihmisiäkin löytyy, jotka meitä haluaa lähteä kuskaamaan kilpailuihin. :3
Postauksen kuvista kiitos Emma Vähä-Pesola / hallatuuli.kuvat.fi
POSTAUS JULKAISTU ARKISTOISTA
En ratsasta enää, mutta halusin julkaista muutaman suosikkipostauksistani uudelleen. Toivottavasti tykkäätte <3
POSTAUS JULKAISTU ARKISTOISTA
En ratsasta enää, mutta halusin julkaista muutaman suosikkipostauksistani uudelleen. Toivottavasti tykkäätte <3
