 |
| (c) Emma Vähä-Pesola / Hallatuuli.kuvat.fi |
Ratsastuskoulun hevonen ei ole vastuullasi, joten se ei siltä kantilta tuota stressiä tai aiheuta turhaa huolta, koska hevosen omistaja kuitenkin pitää ratsusta huolen sekä hankkii sille tarvittavat varusteet yms. Eikä ratsastuskoulun hevosilla ja poneilla valmentautuminen muutenkaan tuota ylimääräistä stressiä, koska ainut asia joka sinun pitää yleensä tehdä, on saapua tallille ajoissa ennen valmennusta, mahdollisesti laittaa ratsusi itse kuntoon sekä purkaa se tarvittaessa. Meillä ei ainakaan valkkulaisilla ollut mitään sen kummempia tehtäviä, paitsi toimia ns. hevosen hoitajana. Eli tehtävämme oli pitää huolta siitä, että siltä omalta valkkuhevoselta löytyi kaikki harjat, suojat olivat puhtaat sekä kaikki varusteet ehjiä ja löytyvät sieltä mistä pitääkin. Eli ei siis mitään ihmeellistä. Jossain saattaa valkkulaisilla olla muitakin tehtäviä, mutta meillä ei tämän enempää ollut.
Myös se hyvä puoli ratsastuskoulun valmennustiimeissä on se, että yleensä saat halutessasi vaihtaa ratsua, mikäli sellainen olo tulee, ettei yhtään suju sen nykyisen nimikkohevosen kanssa ja muutenkin sitä ratsua saa yleensä aina silloin tällöin vaihtaa vaikkapa vain muutamaksi valmennukseksi. Itse näen tämän erittäin suurena plussana, koska tällöin pääsee oppimaan uuttaa erilaisilta hevosilta. Eli, jos ei suju kunnolla sen nimikkohevosen kanssa, voi vaihtaa hetkeksi johonkin toiseen ja jatkaa taas nimikkohevosen kanssa työskentelemistä pienen tauon jälkeen. Oman hevosen kanssa tätä kun ei voi tehdä. Jos ei oman kanssa juttu rullaa jossain kohtaa, täytyy sitä siltin käydä liikuttamassa melkeinpä joka päivä.
Huonoja puolia ratsastuskoulun valmennuksissa on myös. Näistä ehkä se isoin ongelma on se, että muutkin ratsastajat menevät sillä sinun nimikkohevosellasi, etkä pysty itse vaikuttamaan siihen, kuka sillä hevosella menee. Välillä itselleni kävi niin, että kävin torstaina ratsastamassa lauantain kisoja varten viimeisen treenin ja ajattelin, että Kartsu saisi perjantain vapaaksi, mutta toisin kävi. Joku kävi perjantaina ratsastamassa Kartsun ja tuntui siltä kuin kaikki palikat olisivat lauantai aamuna ihan sekaisin, koska joku oli käynyt ponin selässä siinä välissä. Ratsastuskoulussa ei myöskään saa treenattua niin paljoa sillä omalla nimikkohevosellaan, koska vaikka itse kävisit joka päivä ratsastamassa sillä, joku muu menee sillä kuitenkin aina välillä. Toisinaan siitä on hyötyäkin, kun joku muu menee sillä nimikkohevosella, mutta välillä se ei ole ihan niin hyvä juttu.
Oman hevosen kanssa saa aina treenata itse, eikä kukaan käy niitä palikoita sotkemassa, josta on tietenkin ratsastajalle etua. Meillä ainakin Kartsun kanssa sujui aina kisat paremmin silloin, kun olin lähes ainut, joka kyseisellä ponilla meni kisaviikolla. Myös silloin, kun olin vuosi takaperin Kartsun kanssa vuokrausleirillä, huomasin, että ponia oli paljon helpompi ratsastaa viikon lopussa, koska kukaan muu ei sen viikon aikana Kartsun selässä käynyt. Välillä sitä aina toivoi, että pystyisi itse päättämään mille tunneille se oma nimikkohevonen menee, mutta eipä siinä ollut itselläni mitään vaikutusvaltaa. Joten nauttikaa te hevosenomistajat siitä päätösvallasta, jonka saatte hevosenomistajina!
. Tähän on ehkä hyvä päättää tämä postaus. Viimeinen osa tulossa lähiaikoina, ja teilläkin on mahdollisuus saada tekstinne postaukseen!
TÄMÄ POSTAUS ON JULKAISTU BLOGIN ARKISTOISTA
En ratsasta enää, mutta halusin tulla julkaisemaan vielä viimeiset postaukset, joita kirjoittelin muutama vuosi sitten. Toivottavasti tykkäätte. <3
